Lakiluonnos on rimanalitus, ja Animalia vaatii sen palauttamista valmisteluun

 

Huom. Tämä on tiivistelmä Animalian lausunnosta, joka julkaistaan kokonaisuudessaan lausuntopalvelu.fi -sivulla sekä pystymmeparempaan.fi -sivustolla 28. helmikuuta mennessä!

Lakiehdotus eläinten hyvinvoinnista on ristiriitainen, kunnianhimoton, nykyistä epäeettistä tehotuotantoa tukeva laki ja se on ensi tilassa palautettava valmisteluun. 

Lakia on valmisteltu vuodesta 2010 alkaen, ja Animalia on ollut lain ohjausryhmässä mukana alusta saakka. Eläinjärjestöt ovat esittäneet lakiin eläinten lajityypillisen käyttäytymisen, itseisarvon ja kansainvälisten vertailun huomioimista koskevia vaatimuksia. Nyt julkaistu hallituksen esitysluonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista jättää merkittävimmät vaatimukset huomioimatta. 

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotuksen mukaan lain lähtökohdaksi piti tulla eläinten lajityypillinen käyttäytyminen ja itseisarvo. Eläinten lajityypillistä käyttäytymistä käsitelläänkin lain perusteluissa ja pykälissä. Lopputulos on kuitenkin ristiriitainen ja lattea, sillä erilaiset poikkeukset vesittävät lain hyvinvointimyönteisen hengen. Eläimen itseisarvo mainitaan puolestaan ainoastaan lain perusteluosassa. Se tulisi kirjata itse lakiin. 

Luonnoksen yleisperusteluissa todetaan, että muun muassa tuotantoeläimien tulisi voida toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään tai muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Lisäksi niiden fysiologiset tarpeet tulisi voida tyydyttää.  

Lakiesityksen periaatteiden henki ei ulotu lakitekstiin 

Liikkuminen on yksi tärkeimmistä lajityypillisistä käyttäytymistarpeista lajilla kuin lajilla. Kuitenkin tällaisenaan laki sallisi edelleen turkiseläinten pitämisen ahtaissa häkeissä, lypsylehmien kytkemisen parteen suurimmaksi osaksi niiden elämää ja emakoiden porsitushäkit. Vaatimus liikkumisesta on jopa poistettu pykälästä 34 verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön.  

Kiinnipitämistä koskevia poikkeuksia ei pitäisi sallia. Pykälän 38 esittämät yleiset vaatimukset eläinten pitopaikalle sekä jatkuvan kiinnipitämisen ja kääntymisen estävien rakenteiden kieltäminen ovat tervetulleita kirjauksia, mutta pykälän 39 sisältämät poikkeukset, jotka sallisivat parsinavetat ja sikojen porsitushäkit, ovat koko lain hengen kanssa ristiriidassa. Ne rajoittavat eläinten liikkumista tavalla, joka on lain kokonaisuuden vastainen. Poikkeuspykälä tulee poistaa kokonaan. Parsinavetoista ja porsitushäkeistä luopumiselle tulee säätää riittävä siirtymäaika. Verrokkimaissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, ollaan esimerkiksi eläinten liikkumisen estävien parsinavetoiden ja emakkohäkkien osalta paljon Suomea edellä.  

Vaikka vapaus janosta on keskeinen eläinten hyvinvointiin vaikuttava tekijä, lakiluonnoksessa ei olla takaamassa eläimille oikeutta jatkuvaan, sulaan juomaveteen niiden pysyvissä pitopaikoissa. Pelkkä maininta ”sopivasta määrästä” juomavettä ei ole millään tavoin riittävä kirjaus. 

Tuotantoeläiminä kasvatettavia kaloja ja hyönteisiä lakiluonnoksessa ei mainita. Lakiin tulisikin kirjata myös niiden hyvinvoinnin turvaamisesta. Muiden tuotantoeläinten tapaan tuotantoeläiminä myös tuotantotarkoitukseen sallitut kala- ja hyönteislajit tulisi listata laissa. Broilereita laki puolestaan käsittelee vain lihamassana, ”elopainokiloina neliömetriä kohti”, minkä ei voi mitenkään katsoa olevan linjassa lain periaatteena olevan eläimen kunnioittamisen kanssa.  

Joitain parannuksia  

Animalia kiittää kuitenkin, että laissa tarkennetaan luonnonvaraisten eläinten näytöskäyttöä. Vaikka delfinaarioita ei suoraan kielletä laissa, käytännössä delfiinejä ei voisi enää pitää näytöskäytössä. Myös eläinjalostuksen tiukennukset sekä emakkojen tiineytyshäkkien, lihanautojen parsikasvatuksen ja hevosten pilttuiden kiellot ovat tervetulleita. Tiineytyshäkkien 15 vuoden siirtymäaika on kuitenkin liian pitkä. Kivunlievitykseen tulee parannuksia, mutta Animalia vaatii porsaiden kastraatioon tehokkaampaa kivunhoitoa kuin pelkän toimenpiteen aikaisen kipulääkityksen. Jalostuksen osalta olisi myös kirjattava viranomaisille velvollisuus toimimiseen, jos jalostuspykäliä rikotaan. 

Laissa tullaan osittain parantamaan eläinsuojeluvalvontaa, mutta huolestuttavaa on se, että maakunnasta tulee eläinsuojeluviranomainen. Tämä saattaa romuttaa nykyisen hyvin toimivan valvontaeläinlääkärijärjestelmän ja tehdä eläinsuojeluvalvonnasta epätasa-arvoista eri maakuntien kesken. Laissa tullaan myös mahdollistamaan teurastamoiden kameravalvonta, mutta sen toteutus jätetään Eviran harkinnan varaan. Näin ei pitäisi olla, vaan videovalvonnasta tulisi tehdä pakollista. 

Löytöeläinten asemaa ollaan myös heikentämässä, sillä löytöeläinten säilytysaikaa lyhennetään 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Koska laista puuttuu myös koirien ja kissojen tunnistusmerkintäpakko, tulee säilytysajan lyhentäminen heikentämään löytöeläinten mahdollisuuksia päästä kotiin. 

Laki eläinten hyvinvoinnista on tärkein eläimiä koskevia lakiprosessi vuosikymmeniin. Se vaikuttaa kaikkien eläinten oloihin Suomessa jopa seuraavan 20 vuoden ajan. Lakiin on kirjattu, että sen tehtävä on edistää eläinten hyvinvointia. Lain tehtävä ei ole tehdä eläimistä kulutushyödykkeitä. Kun 20 vuotta vanhaa lakia uudistetaan, on syytä odottaa suuria parannuksia. Tämä on kertakaikkisen onneton esitys, jota Animalia ei voi mitenkään hyväksyä. Eurobarometrin mukaan 90 % suomalaisista haluaa, että eläimiä suojellaan paremmin. Yli 84 000 suomalaista on myös allekirjoittanut Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Eläinlaki-vetoomuksen, jossa on paljon kunnianhimoisempia vaatimuksia kuin nyt julkaistussa esityksessä.