Luonto-Liitto ry:n lausunto liittyen luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi eläinten hyvinvoinnista ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Näkemyksemme mukaan lain tavoitteet ovat pääosin hyviä, mutta tuotantoeläimiä koskevat poikkeukset vesittävät lain siten, ettei se täytä omia tavoitteitaan.

Laki ei ota riittävällä tavalla huomioon edes perustavimpia eläinten lajityypillisiä käyttäytymistarpeita, kuten liikkumista, kehon hoitoa ja sosiaalisia suhteita, sillä etenkin tuotantoeläinten kohdalla taloudelliset ja tuotannolliset syyt ohittavat eläinten hyvinvointitarpeet, minkä johdosta jopa eläinten liikkumisen täysin estävät pitomuodot, kuten lehmien parsinavetat ja emakoiden kääntymisen estävät häkit yhä sallitaan.

Tässä pitkään valmistellussa laissa on jopa tiettyjä huononnuksia voimassa olevaan vanhaan lakiin nähden. Esimerkiksi vaatimus mahdollisuudesta liikkumiseen on poistettu pykälästä 34 verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön. Laki ei myöskään takaa eläimille oikeutta jatkuvaa juomaveteen. Lakiesityksen ilmaus ”sopivasta määrästä” juomavettä jättää tämän eläinten perustavimman tarpeen tuotantomuotojen armoille.

Lakiesitykseen sisältyy kuitenkin joitain myönteisiä uudistuksia. Luonnonvaraisten eläinten näytöskäytön rajoitukset kuvastavat vallitsevaa tutkimustietoa ja asenneilmastoa, jonka mukaan luonnonvaraisille eläimille ei voida taata hyväksyttäviä olosuhteita tällaisessa käytössä eikä tällainen käyttö sovellu kokemukseen eläinten arvosta. Vaikka suorasanaisa delfinaariokieltoa ei ole laissa, lakiesitys merkitsee, ettei delfiinejä voisi pitää näytöskäytössä.

Luonto-Liitto pitää asianmukaisina myös emakkojen tiineytyshäkkien kieltoa sekä tiukennuksia eläinjalostukseen ja kivunlievitykseen. Molemmat on kuitenkin kirjattu jossain määrin epämääräisesti, jättäen jatkosäädösten laatimiseen liikkumavaraa, mikä vaarantaa riittävän kivunlievityksen ja aidot toimenpiteet eläinten hyvinvoinnille ja terveydelle haitalliseen jalostukseen puuttumiseksi. Muun muassa porsaiden kastraation pitäisi tapahtua aina puudutuksessa eikä pelkkä kivunlievitys lääkkein ole hyväksyttävä tapa toimia. Kirurgisesta kastraatiosta pitäisi myös siirtyä mahdollisimman nopeasti muihin käytäntöihin ja lakiesityksen pitäisi edistää tätä kehitystä.

Luonto-Liitto on hyvin pettynyt siihen, ettei lakiesitys sisällä toimenpiteitä turkiseläinten häkkikasvatukseen puuttumiseksi, huolimatta merkittävistä alaan kohdistuneista rajoituksista ja kielloista useissa EU- ja muissa Länsi-Euroopan maissa, tuoreimpana esimerkkinä Norjan hallituksen sitoutuminen turkistarhauskieltoon. Turkistarhaus tulisi kieltää, sillä se ei ole eettisesti eikä ekologisesti kestävää. Se aiheuttaa sekä turhaa kärsimystä että ympäristökuormitusta eikä ole lakiesityksen hengen eikä edes sen kirjaimen mukaista. Luonto-Liitto on erityisen huolissaan supikoiran ja ketun häkkikasvatuksen jatkamisesta rajoituksitta. Näitä maita tarhaa Euroopassa Suomen lisäksi enää Puola merkittävämmässä määrin.

Euroopan Neuvoston pysyvän komitean laatimissa turkiseläinten pitoa koskevissa suosituksissa todetaan, että eläimiä ei tule tarhata niiden turkisten vuoksi, mikäli Neuvoston suosituksia ei pystytä noudattamaan (pysyvän komitean suositus 22.6.1999). Euroopan Neuvoston suositusta ei Suomessa kuitenkaan täysimääräisesti noudateta, vaikka siihen on sitouduttu. Esimerkiksi ketuille ei tarjota suosituksen määrittelemää piilopaikkaa. Huonommin tunnetun, pariuskollisen ja talviunta luonnossa nukkuva supikoiran tarhausta pidetään vielä ongelmallisempana. Tästä huolimatta Suomessa supikoiran kasvatusolosuhteita ei ole edes erikseen määritelty säädöksissä, vaikka Suomi on maailmanlaajuisesti lajin suurimpia tuottajia. Suomen jatkaminen turkistarhaajamaana vaikeuttaa myös muiden toimia eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi maamme turkistarhaajien pyrkiessä vaikuttamaan niin eläinsuojelusäädösten parantamisen vastaisesti (kuluneena talvena Puolassa) kuin pyrkiessä lisäämään turkisten käyttöä ja suosiota maissa, jotka saattaisivat olla seuraamassa läntistä trendiä turkisten käytöstä luopumiseksi (erityisesti Kiina).

Eurobarometrin mukaan 90 % suomalaisista haluaa, että eläimiä suojellaan nykyistä paremmin. Yli 84 000 suomalaista on myös allekirjoittanut Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Eläinlaki-vetoomuksen, jossa on paljon kunnianhimoisempia vaatimuksia kuin nyt julkaistussa esityksessä. Jo lain taustaselvityksissä tuli selkeästi ilmi ihmisten asenteiden muutokset suhteessa eläinten hyödyntämiseen ja sen rajoihin, voimakkaasti lisääntynyt tutkimustieto eläinten kyvyistä ja tarpeista sekä kansainvälinen ripeä eläinsuojelullinen kehitys. Kaiken edellä mainitun valossa hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista on auttamattomasti vanhentunut jo laadintahetkellään, ei vastaa tutkimustietoa eläinten lajityypillisistä tarpeita, eikä edes itse lakiin kirjattuja tavoitteita. Tämän johdosta Luonto-Liitto vaatii lain palauttamista valmisteluun.

Salla Tuomivaara
Toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto