Lausunto esitysluonnoksesta laiksi eläinten hyvinvoinnista

Yleiset kommentit lakiehdotuksesta

 

Viipurin Koirat ry haluaa jättää lausuntonsa lakiluonnoksesta, sillä tällaisenaan lakiehdotus ei mielestämme täytä sille asetettuja odotuksia eläinten hyvinvoinnin parantamisesta Suomessa. Laki on täynnä ristiriitaisuuksia.. Esitys ei huomioi monia eläimille hyvin keskeisiä käyttäytymistarpeita, eikä siten ota lukuun riittävällä tavalla eläinten hyvinvointia koskevaa tutkimusta.

 

Laissa ei saisi olla periaatteena, että mitä hyödyllisempi eläin taloudellisesta näkökulmasta ihmiselle on, sitä enemmän sille voidaan tuottaa kipua ja kärsimystä ja sitä enemmän niiden lajityypillisiä tarpeita voidaan rajoittaa. Tämän vuoksi eri eläimet asettuvat lain silmissä hyvin eriarvoiseen asemaan, mikä mielestämme ei ole perusteltua.

 

Olisi tärkeää, että laki eläinten hyvinvoinnista puuttuisi laajoihin ja akuutteihin ongelmakohtiin eläintuotannossa, lemmikkien pidossa sekä luonnonvaraisten eläinten kohtelussa. On toki hyvä, että myös pieniä ongelmakohtia korjataan laissa, mutta vasta isoihin ongelmakohtiin tarttumalla saadaan eläinten hyvinvoinnin taso Suomessa parantumaan. Lakiehdotukseen olisi myös lisättävä eläinsuojeluasiamiehen viran perustaminen eläinsuojelua edistävänä puolueettomana tahona.

 

1 Luku

 

Yleiset säännökset

 

1 § Lain tarkoitus

 

Mielestämme on hyvä asia, että lain tarkoitukseksi on ensisijaisesti kirjattu eläinten hyvinvoinnin edistäminen sekä eläimen kunnioituksen lisääminen. Perusteluiden maininta ”mahdollisuudesta positiivisten tunnetilojen kokemiseen” eläinten hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä on myös kannatettavaa. Leikki tulisi vielä lisätä maininnaksi tärkeästä eläinten hyvinvointiin vaikuttavasta tekijästä.

 

Eläimen itseisarvo on jätetty pois varsinaisesta lakitekstistä ja kirjattu pelkästään lain perusteluihin. Mielestämme itseisarvo tulisi kirjata jo itse lakitekstiin, sillä eläimen itseisarvon tiedotettiin aiemmin olevan lain valmistelun lähtökohta, eikä sitä saisi nyt piilottaa vain perusteluihin.

 

 

2 luku

 

Yleiset periaatteet ja vastuu eläimistä

 

 

8 § Eläinlajien ja eläintenpitoa koskevat rajoitukset

Kannatamme sitä, että lakiin kirjataan listat eri tarkoituksiin pidettävistä eläinlajeista.

 

Katsomme kuitenkin, että luonnonvaraisiin eläinlajeihin kuuluvien minkin, hillerin, soopelin, ketun ja supikoiran pitoa ei voida järjestää laissa edellytetyllä tavalla ja nämä lajit tulisi siksi poistaa Liitteen 1 kohdasta 1.

 

  • 11 Vastuu eläinten hyvinvoinnista

 

Kannatamme lakiin tulevaa kirjausta siitä, että vastuu eläinten hyvinvoinnista kuuluu kaikille ja että alle kuusitoistavuotias lapsi ei voi olla yksin vastuussa eläimen hyvinvoinnista. Myös kirjaus viranomaisen neuvontavelvollisuudesta ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä on hyvä.

 

Pykälään tulisi kuitenkin lisätä, että jokaisella on velvollisuus ilmoittaa viranomaiselle toiminnasta, joka vaarantaa eläinten hyvinvointia ja on todennäköisesti lainsäädännön vastaista.

 

 

3 luku

 

Eläinten kohtelu

 

12 § Kohtelun yleiset vaatimukset

 

Kannatamme pykälän kirjausta siitä, että eläin on totutettava käsittelyyn ja pito-olosuhteisiin.

 

Pykälään tulisi kuitenkin korostaa sitä, että eläimen kouluttamisessa tulee pyrkiä palkitsemaan eläintä halutusta käytöksestä ja välttämään eläimen rankaisemista ja tämä pitäisi siksi lisätä lakitekstiin. Pykälään tulisi myös lisätä, että eläimen käsittelyssä ja koulutuksessa on pyrittävä ensisijaisesti hyödyntämään eläimen lajityypillisiä käyttäytymistapoja.

 

Koska vieroittaminen on sekä emolle että jälkeläisille stressiä aiheuttava tilanne, tulisi pykälään myös lisätä, että vieroitettaessa jälkeläisiä emostaan, olisi se tehtävä niin ja sellaisena ajankohtana, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa molemmille osapuolille.

 

13 § Kielletty kohtelu

 

Suomessa käytetään eläimiä sellaisissa harrastuksissa, joissa eläimet voivat altistua huomattavalle stressille ja fyysisillekin vaurioille. Pykälään tulisikin lisätä, että eläinten käyttäminen kohde-eläiminä sellaisissa harrastuksissa, jotka voivat aiheuttaa kohde-eläimelle huomattavaa haittaa, on kiellettyä. Tällaista on esimerkiksi luolakoirakokeet, joissa koirat pääsevät ajamaan tarhattuja kettuja.

 

Perusteluihin tulisi lisäksi lisätä esimerkkejä kielletystä kohtelusta. Tällaiseksi olisi mielestämme kirjattava esimerkiksi koiran ns. hapettaminen, jossa kiristyvä kaulapanta asetetaan koiran hengitysteiden kohdalle niin, että koiralle aiheutetaan tukehtumisen tunne. Samoin kielletyksi tulisi määritellä talutushihnan käyttö niin, että se sidotaan koiran vyötärön ympärille ja koiran vetäessä hihna kiristyy ja satuttaa koiraa herkältä lannealueelta.

 

Kannatamme eläinten värjäämisen kieltoa pykälässä.

 

14 § Sukupuoliyhteys eläimen kanssa

 

Kannatamme sukupuoliyhteyden eläimen kanssa kieltämistä laissa.

 

15 § Eläimille tehtävät toimenpiteet

 

Pykälän perusteluihin tulisi mielestämme lisätä esimerkkejä kielletyistä toimenpiteistä niin, että esimerkiksi koirien kannusvarpaiden poisto vahingoittumista ehkäisevänä toimenpiteenä olisi tällainen kiellettävä toimenpide. Pykälään olisi myös kirjattava, että eläinten, joille kiellettyjä toimenpiteitä on suoritettu, kilpailu- ja näyttelykäyttö sekä myyminen on kielletty, lukuunottamatta eläinsuojeluyhdistysten haltuun päätyneiden eläinten luovutusta koteihin.

 

16 § Toimenpiteiden tekijä ja kivunlievityksen käyttö

 

Mielestämme on hyvä, että kaikkien kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä vaaditaan kivunhoitoa. Toimenpiteiden yhteydessä tulisi kuitenkin vaatia yhtä hyvää kivunhoitoa kaikille eläimille lajista riippumatta, eli esimerkiksi porsaiden kastraatiossa olisi huolehdittava pelkkää toimenpiteen aikaista kipulääkitystä paremmasta kivunhoidosta.

 

18 § Välineet, laitteet ja aineet

 

Kannatamme pykälässä esitettyjä vaatimuksia. Pykälän perusteluissa mainittuihin esimerkkeihin tulisi kuitenkin lisätä, että vaatimukset koskevat myös välineitä, jotka on tarkoitettu eläinten koulutukseen. Perusteluihin tulisi myös lisätä, että välineen myyjän on opastettava välineen ostajaa sen oikeasta käytöstä, jos on vaarana, että välinettä väärin käytettäessä sillä voidaan vaarantaa eläimen hyvinvointi. Perusteluihin tulisi myös lisätä, että välinettä ei saa myydä ostajalle, jos ostajan aikeista käy ilmi, että hän aikoo käyttää välinettä tavalla, joka voi vaarantaa eläimen hyvinvoinnin.

 

19 § Kielletyt välineet ja laitteet

 

Kannatamme pykälään listattujen välineiden ja laitteiden kieltämistä. Mielestämme listaan tulisi lisätä myös koirilla käytettävät suihkepannat, joiden tarkoituksena on koiran ei-toivotun käytöksen lopettaminen koiraa rankaisemalla. Suihkepannat aiheuttavat koirille tarpeetonta kärsimystä eikä niillä saada puututtua itse käytöksen syyhyn. Kiellettyjä tulisi olla myös koirilla käytettävien ultraäänipantojen. Lisäksi pykälään olisi kirjattava, että viranomaisella on valtuus tulkita, että mitkä muut vastaavat kuin nyt kielletyiksi määritellyt välineet ja laitteet voidaan katsoa tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä aiheuttaviksi ja siten kielletyiksi.

 

 

4 luku

 

Eläinten hoito

 

21 § Hoidon yleiset vaatimukset

 

Hoidon yleisiin vaatimuksiin tulisi lisätä, että sosiaalisilla eläinlajeilla on oltava päivittäin mahdollisuus riittävään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lain perusteluissa tulisi mainita, että esimerkiksi koirilla tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti silloin, jos koiralla ei ole lajitoveria seuranaan, tulee sillä olla ihmisseuraa päivittäin riittävästi. Tähän ei riitä se, että koiran luona käydään kerran tai kaksi vuorokaudessa.

 

Pykälän ensimmäiseen momenttiin tulisi lisätä, että nuorilla eläimillä tulee olla mahdollisuus leikkimiseen ja että synnyttäneillä emoilla tulee olla mahdollisuus jälkeläisten hoitoon.

 

22 § Ruokinta ja juotto

 

Pykälän ensimmäiseen momenttiin tulisi lisätä, että eläinten pysyvissä pitopaikoissa niillä tulee olla oikeus jatkuvaan juomaveden saantiin. Pidämme erittäin tärkeänä, että se kirjoitetaan lakiin. Ilman sen kirjaamista on valvontaviranomaisen mahdotonta valvoa, onko eläintä juotettu tarpeeksi. Kerran tai kaksi päivässä veden tarjoaminen ei myöskään ole eläimelle riittävää, vaan eläin voi silloin altistua voimakkaalle tai pitkittyneelle janolle.

 

Juomavedeksi ei saa myöskään tulkita jäätä tai lunta. Lain perusteluissa annetaan nyt ymmärtää, että esimerkiksi lumen tarjoaminen talvella voidaan katsoa riittäväksi vedensaanniksi. Näin ei missään tapauksessa saa olla, vaan ihmisen hoidossa oleville eläimille tulee kyetä tarjoamaan sulaa juomavettä ympäri vuoden.

 

24 § Sairas tai vahingoittunut eläin

 

Pykälässä on hyvä lisäys se, että sairaan eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Muutenkin pykälässä luetellut esimerkit ovat kannatettavia.

 

26 § Eläinjalostus

 

Kannatamme kaikkia pykälässä lueteltuja jalostuksen rajoituksia.

 

Pykälään tulisi lisätä eläinlääkäreiden ilmoitusvelvollisuus tekemistään keisarinleikkauksista. Näin viranomaisille mahdollistuisi pykälään kirjatun luonnollisen synnyttämisen valvominen. Sama ilmoitusvelvollisuus tulisi määrätä leikkauksista, joilla korjataan eläimelle hyvinvointihaittaa aiheuttavia piirteitä, kuten liian roikkuvaa nahkaa, liian ahtaita hengitysteitä tai sisäänpäin kääntyneitä silmäluomia.

 

Pykälässä tulisi myös kieltää eläinten pakkoastuttaminen. Jos naaras ei suostu astumiseen ilman voimakasta kiinnipitämistä, ei eläinten parittamisen tulisi olla sallittua.

 

27 § Löytöeläimet

 

Pykälässä on erittäin suuri heikennys löytöeläinten säilytysajan laskeminen 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Mielestämme tälle ei ole mitään perusteita, kun kissojen ja koirien tunnistusmerkintää ei säädetä pakolliseksi ja siksi säilytysaika tulee palauttaa 15 vuorokauteen. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulisikin kirjata lakiin pakolliseksi.

 

Pykälään olisi lisättävä, että löytöeläinten talteenottopaikan tulisi ensi sijassa pyrkiä etsimään uusi koti löydetylle eläimelle, ellei edellistä omistajaa löydy ja eläimen terveydentila ja luonne sen sallii. Lisäksi olisi kirjattava, että löytöeläinten talteenottopaikasta uusiin koteihin luovutettavat eläimet on tunnistusmerkittävä, rokotettava ja mahdollisuuksien mukaan kastroitava ja steriloitava.

 

 

30 § Eläinten hoitajien pätevyys ja riittävyys

 

Pidämme erittäin hyvänä, että pätevyysvaatimukset ulotetaan koskemaan kaikkea eläinten ammattimaista tai muuten laajamittaista pitämistä. Pykälä tulisi kuitenkin ulottaa koskemaan myös ammattimaisia eläinten kouluttajia ja muita vastaavia ammatteja, joissa vaikutetaan suoraan eläinyksilöiden hyvinvointiin.

 

 

5 luku

 

Eläinten pitopaikka

 

34 § Pitopaikan yleiset vaatimukset

 

Eläimen mahdollisuudet seistä, levätä ja vaihtaa asentoa ovat tärkeitä vähimmäisvaatimuksia, mutta niiden rinnalla pitäisi taata eläimelle mahdollisuus liikkumiseen. Katsomme, että pykälään tulisi lisätä, että eläimellä on oltava jatkuva mahdollisuus jaloitella ja tutkia ympäristöään.

 

Pykälään tulisi myös lisätä, että eläimen kasvatus verkko- tai ritiläpohjalla on kiellettävä.

 

 

39 § Poikkeukset pysyvän pitopaikan vaatimuksiin.

 

Pykälän sisältämät poikkeukset pitopaikan vaatimuksiin ovat koko lain hengen kanssa ristiriidassa, sillä ne rajoittavat eläinten liikkumista tavalla, joka on lain kokonaisuuden vastainen. Poikkeuspykälä tulee poistaa kokonaan. Parsinavetoista ja porsitushäkeistä luopumiselle tulee säätää riittävä siirtymäaika.

 

 

6 luku

 

Eläinten luovutus

 

41 § Eläimen luovutuksen yhteydessä annettavat tiedot

 

Pykälässä kirjatut säädökset ovat kannatettavia. Lisäksi pykälään olisi kirjattava, että eläintä luovutettaessa eteenpäin on sen mukana annettava kirjalliset hoito-ohjeet.

 

 

7 luku

 

Eläinkilpailut ja -näyttelyt

 

43 § Yleiset periaatteet eläinkilpailussa ja -näyttelyssä

 

Eläinkilpailuiden ja -näyttelyiden lisäksi lakiin tulisi kirjata, että se koskee myös eläinten käyttöä esityksissä, elokuvissa ja valokuvauksessa.

 

45 § Eläinkilpailun ja -näyttelyn järjestäminen

 

Pykälään tulisi lisätä, että eläinkilpailu tai -näyttely tulee keskeyttää, mikäli eläinten hyvinvointia vaarantavaa syytä ei saada poistettua. Pelkkä perusteluissa mainitseminen ei ole riittävää.

 

Pykälään olisi lisättävä, että eläinkilpailuihin tai -näyttelyihin ei saa osallistua eläin, jolle tapahtumassa oleminen aiheuttaa selvää psyykkistä kärsimystä esimerkiksi hermostuneisuuden tai pelokkuuden vuoksi.

 

46 § Ilmoituksenvarainen eläinkilpailujen järjestäminen

 

Mielestämme ilmoituksenvaraiseksi kilpailuksi olisi aina tulkittava sellaiset kilpailut ja testit, joissa käytetään kohde-eläintä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaikkia metsästyskokeita, joissa ajetaan vapaana olevilla koirilla toisia eläimiä, luolametsästyskokeita sekä paimennuskokeita.

 

47 § Ilmoituksenvaraisen eläinkilpailun järjestämistä koskevan ilmoituksen sisältö

 

Ilmoitukseen on merkittävä kilpailujen ajankohdat niiden valvomisen mahdollistamiseksi. Ilman tätä tietoa ei kilpailujen valvontaa saada hoidettua kuten olisi tarpeen.

 

48 § Kilpailueläinlääkärin tehtävät ja pätevyys

 

Kilpailueläinlääkärillä tulee jatkossakin säilyttää oikeus ja velvollisuus puuttua eläimen hyvinvoinnin vaarantavaan toimintaan kilpailuissa. Tätä ei voi jättää kilpailun järjestäjän vastuulle, sillä järjestäjällä ei välttämättä ole ensisijaisesti intresseissä eläinten hyvinvoinnin turvaaminen, vaan kilpailun loppuun saattaminen.

 

8 luku

 

Luvan- ja ilmoituksenvarainen eläinten pito

 

 

59 § Ammattimainen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuva seura- ja harrastuseläinten pito

 

On hyvä asia, että ammattimaisen seura- ja harraste-eläinten pidon määritelmä on siirretty asetustasolta lakiin liitteen muodossa ja määritelty rajat ammattimaiseksi katsottavalle seura- ja harrastuseläinten pidolle.

 

Liitteen vaatimuksia tulee kuitenkin selventää ja tiukentaa. Liitteen kohdassa 1. luetellut eläinmäärät tulisi voida määritellä myös siten, että ne voidaan keskenään laskea yhteen. Lisäksi pienikokoisten seuraeläinten määrä tulee laissa määritellä yksilömääräisesti, ei häkkien, terraarioiden tai akvaarioiden määrien perusteella sekä kohdassa 1. että kohdassa 2.

 

Kohdassa 2. olisi laskettava laajamittaiseksi katsottavan eläinten pidon yksilömääriä sekä laskettava eläinten ikärajaa 12 kuukaudesta esimerkiksi neljään kuukauteen. Kohdassa 2. eläinmäärät olisi myös esitettävä niin, että valvontaviranomaisen on mahdollisimman helppo laskea ne yhteen, jos eläinten pitäjällä on useita eri tyyppisiä eläimiä hallussaan ja viranomaisen on määriteltävä, täyttääkö pito laajamittaisen eläinten pidon määritelmän.

 

 

10 luku

 

Viranomaiset ja niiden tehtävät

 

72 § Maakunta

 

Lakiluonnos esittää maakuntaa eläinsuojelun valvontaviranomaiseksi määrittelemättä riittävästi itse valvojien pätevyyttä. Tämä muodostaa riskin eläinsuojeluvalvonnan laadulle ja muutoksen seurauksista voivat kärsiä niin eläimet kuin eläinten pitäjät. Eläinten hyvinvointilaissa tulisi määrätä ehdotettua tarkemmin valvojan pätevyydestä ja varmistaa, että eläimiä ja eläinten pitäjiä kohdellaan tasapuolisesti asuinalueesta riippumatta. Aina kun käynnillä on arvioitava eläimen hyvinvointia, valvonnan tekijän tulisi olla eläinlääkäri. Esimerkiksi epäilyyn perustuvien käyntien tulisi olla sellaisia, jotka vaativat aina eläinlääkärin pätevyyden. Valvontakäytäntöjen ja oikeusturvan yhdenmukaisuuden takia pätevyysvaatimus tulisi kirjata lain tasolle.

 

Eläinten hyvinvoinnin valvontaan liittyvien kiireellisten tehtävien hoitaminen on esityksessä ulotettu myös virka-ajan ulkopuolelle. Kannatamme tätä uudistusta, sillä eläinten hyvinvoinnin kiireellinen arviointi edellyttää usein eläinlääketieteellistä osaamista eikä rajoitu vain virka-aikaan. EU:n valvonta-asetuksen mukaisesti eläinten hyvinvoinnin valvonnassa tulee huolehtia valvontaa tekevien virkamiesten riittävästä määrästä.

 

 

Luku 11

 

Valvonta ja tietojen julkisuus

 

 

77 § Tarkastus- ja näytteenotto-oikeus

 

On kannatettavaa, että esityksen mukaan valvontaa voitaisiin jatkossa suorittaa myös ilman epäilyä. Kannatamme myös eläintenpitokiellon noudattamisen valvontaa koskevaa kirjausta.

 

Pykälän toiseen momenttiin tulisi kuitenkin kirjata, että valvontaviranomaisilla on oikeus tehdä ilman epäilyä tarkastus myös tuotantoeläintiloille sekä laitoksiin, joissa kasvatetaan ja pidetään eläimiä käytettäväksi tieteellisiin hankkeisiin. Ilman epäilyä tehtävä tarkastus tulisi voida tehdä kaikkiin paikkoihin, joissa eläimiä pidetään laajamittaisesti tai ammattimaisesti. Kaikkein suurimpia eläinmääriä koskevan eläintenpitäjäryhmän eli tuotantoeläintilojen pois sulkeminen ilman epäilyä tehtävän valvonnan piiristä ei ole tasa-arvoista eikä edistä eläinten hyvää kohtelua Suomessa.

 

Lisäksi valvontaa tulisi voida tehdä ilman epäilystä myös pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin, joissa pidetään seura- tai harrastuseläimiä ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa.

 

Lisäksi lakiin tulee kirjata, että tilat, joissa eläimiä pidetään laajamittaisesti, tulisi tarkastaa säännöllisesti eläinten hyvinvoinnin osalta.

 

81 § Asiantuntijan ja avustajan käyttäminen

 

Kannatamme sitä, että valvontaviranomainen saisi käyttää apunaan avustajia ja asiantuntijoita.

 

 

Luku 12

 

Hallinnolliset pakkokeinot

 

 

96 § Kiireellisen hoidon hankkiminen

 

Kannatamme valvontaviranomaiselle kirjattua velvollisuutta ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin esimerkiksi ravinnon, juotavan tai muun hoidon hankkimiseksi. Pykälään tulisi myös kirjata, että kiireellisiin toimiin voidaan ryhtyä myös kuulematta eläimen omistajaa tai eläimen pitäjää. Eläimen hyvinvointi on voitava turvata, vaikkei eläimen omistaja tai pitäjä ole tavoitettavissa.

 

97 § Eläimen myyminen, muu luovuttaminen tai lopettaminen

 

Pykälään tulisi kirjata, että toimenpiteisiin voidaan ryhtyä myös ilman sitä edellytystä, että eläimen hyvinvoinnille aiheutetaan vakavaa vaaraa. Mikäli eläimen omistaja tai haltija rikkoo eläinten hyvinvointilakia, eikä noudata hänelle jo annettua määräystä, viranomaisen tulee voida ryhtyä tämän pykälän mukaisiin toimenpiteisiin, mikäli se on eläimen edun mukaista. Muuten vaarana on nykytilanteen jatkuminen, jolloin eläimen pitäjä voi vuodesta toiseen jatkaa eläinten pitämistä eläinsuojelulaista piittaamatta.

 

Pykälään tulisi lisäksi kirjata, että toimenpiteeseen voidaan ryhtyä myös sellaisessa tilanteessa, kun henkilö ei ole noudattanut eläintenpitokieltoa.